Vastuullisen muodin mukainen suunnittelu

27.05.2020

Mitä ovat vastuullisen muodin periaatteet ja mitä asioita kuuluu vastuullisen muodin mukaiseen suunnitteluun? Olen tässä kirjoituksessa keskittynyt vastuullisen muodin aihealueisiin, jotka voidaan huomioida vaatteen suunnitteluvaiheessa. Malliston kaavoitus, tuotekehitys ja valmistus sekä jakelun ja myynnin suunnittelu, ovat mallistosuunnittelua seuraava vaihe, joita käsittelen myöhemmin toisessa kirjoituksessa.

Vastuullisen muodin periaatteet

Vastuullisen muodin ensimmäinen pääperiaate on luonnonvarojen, veden, energian ja kemikaalien käytön minimointi koko vaatteen elinkaaren ajalta. Vaatteen elinkaarta pidentämällä voidaan hidastaa luonnonvarojen kiertoa ja tehostaa niiden käyttöä. Siksi vaatteen pitkäikäisyys on tärkeää vastuullisen muodin kannalta.

Kestävän muodin toinen pääperiaate on ihmisten hyvinvoinnin vaaliminen. Hyvinvointi lisääntyy, kun perustarpeet täytetään sisäisillä keinoilla, kuten luovuudella, tekemisellä ja osallistumisella. Vaatteiden tekeminen ja käyttö on tärkeää, ei ostaminen ja omistaminen.

Lue tästä lisää, mitä vastuullisen muodin käsitteen taustalla on.

Vaatteen elinkaari

Vastuullisen muodin mukaisen vaatteen suunnittelussa ja valmistuksessa tulee huomioida vaatteen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset. Vastuullisuutta ei saavuteta keskittymällä pelkästään esimerkiksi kuituvalintoihin tai eettiseen tuotantoon. Vaatteen elinkaari voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: suunnittelu, tuotanto, jakelu, käyttö ja elinkaaren päättyminen. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu mallistosuunnittelun lisäksi muun muassa kankaiden ja viimeistyskäsittelyiden valinta. Tuotantovaiheeseen kuuluu kaavoitus, tuotekehitys ja vaatteen valmistus. Jakelu liittyy useaan elinkaaren vaiheeseen, kuten kankaiden kuljetuksiin ja vaatteen toimitukseen asiakkaalle. Käyttövaiheeseen liittyy vaatteen pesun aiheuttamat vaikutukset, mutta on tärkeää myös ymmärtää, miten vaatteita käytetään ja miksi niiden käyttö lopetetaan. Vaatteen elinikää on mahdollista jatkaa muun muassa kierrättämällä.

Kankaiden valinta

Malliston suunnittelu alkaa usein kankaiden ja tekstiiliprosessien valinnalla. Kuituraaka-aineen ympäristöhaittoja arvioitaessa on otettava huomioon tekstiilikuidun tuotantoon käytetyt luonnonvarat: energia, vesi, kemikaalit ja maa-­aines, sekä syntyneet jätteet ja päästöt ilmaan, veteen ja maaperään. Kaikilla kuiduilla ja kangaslaaduilla on oleellisia vaikutuksia jossain kohtaa vaatteen elinkaaren aikana. Yhtä selkeästi parempaa, vastuullisen muodin mukaista kuitua ei ole olemassa. Myöskään luonnonkuiduista valmistetut tekstiilit eivät ole sen ympäristöystävällisempiä kuin tekokuiduista valmistetut. Molemmilla on oleellisia vaikutuksia ympäristön kannalta ja molempia kuituryhmiä tarvitaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Oleellisinta on valita vaatteen käyttötarkoitukseen parhaiten sopiva pitkäikäinen ja laadukas materiaali, joka on tulevaisuudessa mahdollista kierrättää.

Vastuullisuuden  kannalta edullisinta on myös  suosia monimuotoisuutta kuituvalinnoissa. Vain muutamaan kuituun, kuten puuvillaan ja polyesteriin keskittyminen kärjistää kuidun viljelyyn ja tuotantoon liittyviä haitallisia vaikutuksia. Ensisijaisesti käytetään jo olemassa olevia uusiutuvista tai uusiutumattomista kuiduista valmistettuja materiaaleja, kankaita tai vaatteita. Toissijaisesti suositaan uusiutuvia kuituja, kuten lyocellia, luomupuuvillaa, pellavaa tai hamppua. Villaa ei kannata korvata polyamidilla tai akryylilla. Synteettisiä tekokuituja käytettäessä suositaan biopolymeerejä tai kierrätettyjä kuituja, kuten kierrätettyä polyesteriä. Lue lisää materiaalien vastuullisuudesta tästä kirjoituksesta.

Vaatteen käyttövaihe

Vaatteen käyttövaiheeseen kuuluu vaatteen käyttö, huolto, varastointi, korjaus ja muokkaus. Laadukasta ja pitkäikäistä vaatetta on mahdollista käyttää useita kertoja ja se säilyy ajankohtaisena pidempään. Se säästää vaatteen valmistukseen käytettäviä luonnonvaroja, vettä, energiaa ja kemikaaleja sekä hidastaa materian kiertoa ja vähentää jätteen muodostumista. Kun tiedetään, miten vaatteita käytetään, voidaan tehdä parannuksia vaatteen eliniän pidentämiseksi.

Vaatteen pitkäikäisyys

Vaatteen fyysistä kestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä kulutusta kestäviä materiaaleja ja laadukkaita valmistustekniikoita. Fyysinen kestävyys ei yksin kuitenkaan riitä pidentämään vaatteen käyttöikää tai vähentämään kulutusta, sillä 90 % vaatteista heitetään pois ennen kuin ne ovat kuluneet loppuun. Yleisimmät syyt vaatteen pois heittämiseen ovat muodin muuttuminen, vaatteen väärä koko ja kyllästyminen. Uusia vaatteita ostetaan, koska kaivataan uutuudenviehätystä.

Vaatteen vanhenemista muodin muuttumisen takia voidaan pyrkiä välttämään suunnittelemalla vaate ajattomaksi. Ajattoman vaatteen malli ja muotoilu kestävät aikaa, ovat visuaalisesti kiinnostavia, muttei huomiota herättävän muodikkaita.

Vaatteita, joihin käyttäjällä on tunneside, säilytetään pidempään. Tunneside vaatteeseen syntyy esimerkiksi silloin, kun vaatteeseen liittyy tarina, muisto tai henkilökohtainen merkitys. Tunneside syntyy myös, kun vaate on käyttövarma, laadukas tai vanhenee esteettisesti kauniisti. Suunnittelija voi saada aikaan tunnereaktion vaatteen käyttäjässä, mutta tunnesiteen muodostuminen vaatteen kanssa on poissa suunnittelijan vaikutusalueelta.

Vaatteen fyysinen kestävyys, ajattomuus tai tunneside vaatteeseen ei kuitenkaan vielä takaa, että vaate säilyy käytössä pitkään. Vaatteen käyttäjä saattaa silti kyllästyä vaatteeseen ja heittää sen pois, tai ostaa uusia vaatteita, koska kaipaa vaihtelua pukeutumiseen. Vaatteen käyttäjän identiteetti ja arvot myös muuttuvat ajan myötä, ja sen vaikutuksesta myös tyyli ja pukeutumistarpeet.

Vaihtelun haluun ja muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi muunneltavilla vaatteilla, moduulisuunnittelulla tai vaatteiden vuokraus-­ ja muokkauspalveluilla. Vaatteen käyttäjän tarpeet, elämäntyyli ja persoonalliset arvot voidaan parhaiten huomioida osallistavan suunnittelun kautta eli ottamalla vaatteen käyttäjä mukaan suunnittelu-­ ja tuotekehitysprosessiin. Vaatteiden käyttömalleihin vaikuttaa yleisesti vallitsevat kulutustottumukset, sosiaalinen käyttäytyminen ja kulttuuri. Siksi yksi tapa pidentää vaatteen elinkaarta on kulutustottumusten muuttaminen valistamalla ihmisiä.

Vaatteen suunnittelu vuokrattavaksi ja korjattavaksi

Vaatteiden vuokraus on hyvä tapa etsiä omaa tyyliä tai tyydyttää vaihtelun halua pukeutumisessa. Vaatteen voi vuokrata ja kokeilla sopiiko se omaan tyyliin ja tarpeisiin ennen ostoa. Joitain vaatekappaleita, kuten hienoja iltapukuja, tarvitsee vain hyvin harvoin. Tälläinen vaate on järkevää vuokrata sen sijaan, että se ostaa seisomaan vaatekaappiin. Luultavasti et kuitenkaan halua pukeutua samaan iltapukuun seuraavaan gaalaan, jos se edes enää on sopiva. Vuokrattava oleva vaate on tehokkaammassa käytössä. Ainut huono puoli on, että vuokraus saattaa lisätä vaatteen pesukertoja.

Vuokrattavaksi tarkoitetut vaatteet kannattaa suunnitella monen kokoiselle käyttäjälle ja erilaisille vartalotyypille sopivaksi. Vaate voidaan myös suunnitella rakenteeltaan helposti korjattavaksi ja muokattavaksi, esimerkiksi moduulisuunnittelulla tai jättämällä isot saumanvarat. Lisäksi helposti kuluvat kohdat voidaan vahvistaa.

Muunneltavuus ja moduulisuunnittelu

Muunneltava vaate on monikäyttöinen, sillä sen ulkonäköä tai ominaisuuksia on mahdollista muokata. Tämä voi vähentää tarvittavien vaatekappaleiden määrää, ja lisätä vaatteen pitkäikäisyyttä, jos vaate säilyy kiinnostavana pidempään muunneltavuuden ansiosta. Vaate voidaan myös suunnitella erilaisille vartaloille tai erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaksi. Vaatteen muodon vaihtamisen tulee olla sujuvaa ja vaatteen istua käyttäjälleen hyvin eri muodoissa. Muunneltavan vaatteen suunnittelussa itsehillintä on tärkeää, jotta ei innostuta keksimään tarpeettomia toimintoja.

Moduulisuunnittelussa suunnittelija vastaa vaatteen moduulirakenteen suunnittelusta ja vaatteen käyttäjä viimeistelee vaatteen valitsemalla omaan tyyliin ja tarpeisiin sopivat moduulit tai moduulirakenteen. Moduuleita vaihtamalla on mahdollista uudistaa vaatteen ulkonäköä tai korvata kuluneet osat uusilla. Moduuleista koostuva vaate voi olla esimerkiksi hakasilla tai napeilla koottava tai moduulit voivat olla yhteen ommeltuja. Asustemoduulit ovat kolmas moduulirakenteen vaihtoehto. Yhteen ommeltujen moduulien rakenteen muokkaus saattaa vaatia paljon työtunteja ja muokkauttamisen hinta nousee korkeaksi. Muokkaaminen vaatii myös hyvää ompelutaitoa, mitä vaatteen käyttäjällä ei välttämättä ole. Sen sijaan esimerkiksi napeilla ja hakasilla koottavan vaatteen rakennetta käyttäjän on helppo muokata taitotasosta riippumatta.

Huollon vaikutusten vähentäminen

Vaatteen huoltoon kuuluu pesu, kuivaus ja silitys. Usein käytettävien ja pestävien vaatteiden, kuten t-paidan, kohdalla vaatteen huollon on arvioitu aiheuttavan suurimman osan sen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta, päästöistä ilmaan sekä kiinteän jätteen muodostumisesta. Oikealla hoidolla voidaan myös pidentää vaatteen käyttöikää, sillä pesu kuluttaa vaatetta.

Turhien pesujen välttämisellä ja pesukertojen karsimisella, esimerkiksi tuulettamalla vaate käyttökertojen välillä tai pesemällä pienet tahrat käsin, on jo iso merkitys ympäristön kannalta. Lisäksi pesun vaikutuksia voi pienentää pesemällä täysiä koneellisia sekä käyttämällä mahdollisimman alhaista pesulämpötilaa ja ympäristöystävällisiä pesuaineita. Vaatteen huollon vaikutuksia voidaan vähentää myös tehokkaammilla pesukoneilla, jotka käyttävät vähemmän energiaa, vettä ja pesuaineita. Myös pesuaineita voidaan kehittää ympäristöystävällisemmiksi. Vaatteet kannattaa kuivattaa narulla rumpukuivauksen sijaan, sillä kuivausrumpu kuluttaa paljon energiaa. Vaatteen silitykseen kuluu saman verran energiaa kuin pesuun. Alusvaatteiden tai suojaavien kerrosten käyttö vähentää pesuntarvetta.

Myös suunnitteluvaiheessa on mahdollista vähentää vaatteen huollon vaikutuksia. Ensinnäkin vaatteen materiaaliksi voidaan valita hengittävä ja alhaisissa lämpötiloissa peseytyvä sekä helposti kuivuva ja siliävä kuitu, kuten lyocell. Toinen keino on viimeistellä kangas likaahylkiväksi ja siliäväksi. Viimeistysten käyttöä kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, sillä pesutottumusten tulee myös muuttua, jotta viimeistykset todella vähentävät vaatteen pesukertoja.

Kolmas keino on suunnitella vaate malliltaan ja ulkonäöltään huollon tarpeen vähentämistä ajatellen. Esimerkiksi kaulus ja hihansuut likaantuvat usein helposti. Ne voi suunnitella irrotettaviksi, jolloin ne voi pestä erikseen. Vaihtoehtoisesti tummemmissa rannekkeissa tai kauluksissa lika ei näy niin helposti. Syvä pääntien malli ehkäisee likaantumista. Hienhaju kainaloissa on yksi pesuun johtava syy. Kainaloiden tuuletusta voi pyrkiä lisäämään esimerkiksi tuuletusaukoilla, syvillä kädenteillä tai yleisesti suosimalla väljempää istuvuutta. Vaatteen ulkonäkö kannattaa suunnitella niin, että tahrat eivät näy siinä tai niin, että ne ovat osa ulkonäköä. Tummassa tai kirjavassa kankaassa tahrat eivät näy helposti. Tummat sävyt vähentävät pesuntarvetta, vaikka niiden värjäyksessä toisaalta kuluu paljon väriaineita. Yksi vaihtoehto on käyttää pyyhittäviä painatuksia tahroille alttiissa kohdissa. Silityksen tarvetta voi vähentää suunnittelemalla vaate ryppyiseksi. Huollon tarvetta vähentävien keinojen käyttö tulee suunnitella jokaisen vaatekappaleen kohdalla erikseen sen mukaan, kuinka usein vaatetta käytetään ja pestään sekä kuinka helposti vaate likaantuu ja millä tavalla se likaantuu.

Vaatteen käyttömallin arviointi

Kun tiedetään, miten vaatetta käytetään, ja miksi sen käyttö lopetetaan, voidaan parhaiten vastata muodille ominaiseen vaihtelun haluun ja muuttuviin pukeutumistarpeisiin sekä estää vaatteeseen kyllästäminen. Vaatteita myös huolletaan eri lailla ja ne kuluvat käytössä eri kohdista. Käyttömallin arviointiin kuuluu vaatteen huoltovaatimusten ja tulevan korjaustarpeen arvioiminen. Käyttömallin arvioiminen on myös materiaalivalintojen taustalla. Materiaali valitaan niin, että se vastaa tuotteen käyttöikää ja -­mallia. 

Osallistava suunnittelu

Osallistavassa suunnittelussa vaate suunnitellaan yhdessä sen käyttäjän kanssa. Suunnittelun laatu paranee, kun käyttäjä kertoo käyttötarpeistaan sekä osallistuu suunnitteluprosessiin ja tuotekehitykseen. Osallistavan suunnittelun tarkoitus on myös tyydyttää perustarpeita sisäisillä mekanismeilla, kuten luovuudella, tekemisellä, kommunikoinnilla ja osallistumisella. Tuloksena on käyttötarkoitukseen paremmin sopiva vaate. Suunnittelijalla on edelleen keskeinen rooli johtaa suunnitteluprosessia, mutta hän ei enää yksin päätä vaatteen muodosta, toiminnasta ja käyttötarkoituksesta.

.

Kun vaate poistuu käytöstä

Kankaiden ja vaatteiden valmistukseen kuluu valtava määrä materiaa ja energiaa, joka kannattaa hyödyntää korkeimmassa arvossaan ennen hävittämistä. Paras tapa jatkaa vaatteen elämää on kierrättää se uudelle käyttäjälle sellaisenaan. Seuraavaksi järkevintä on tarvittaessa muodistaa vaate ajankohtaiseen tyyliin sopivaksi. Vaatteen muokkaaminen kokonaan uudeksi vaatteeksi tai sen käyttäminen kankaana vie jo enemmän luonnonvaroja. Kankaan kierrätys kuiduksi vie kierrätysmenetelmistä eniten energiaa, vettä ja kemikaaleja, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin täysin uuden kuidun tuotanto. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin estää jätteen syntyminen. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi valmistamalla mahdollisimman pitkäikäisiä ja laadukkaita vaatteita sekä muuttamalla kulutustottumuksia ja tuotantomääriä. Lisäksi tuotantovaiheessa voidaan estää kangasjätteen syntymistä tehokkaammilla leikkuusuunnitelmilla tai nollajätemetodilla.

Kierrätyssuunnittelu

Vaatteesta-­vaatteeksi kierrätyssuunnittelu on luonteeltaan uniikkikappaletuotantoa ja se vaatii paljon työvoimaa. Ongelmana sarjatuotannon kannalta on työteliäisyyden lisäksi samankaltaisten ja tarpeeksi laadukkaiden materiaalien saatavuus. Heikkolaatuisia materiaaleja ei kannata uudelleen työstää. Käytöstä poistuneiden vaatteiden lisäksi kierrätyssuunnittelussa voidaan käyttää teollisuuden leikkuujätettä tai ylijäämämateriaalia, millä saadaan vakautta materiaalivirtoihin sekä karsittua työn määrää. Yksi mahdollisuus on myös käyttää uutta materiaalia kierrätettyjen rinnalla.

Hidas muoti eli Slow Fashion

Hitaassa muodissa yhdistyy kestävän muodin eri periaatteet. Siinä vaalitaan laatua, pitkäikäisyyttä, parempaa sitoutumista, monimuotoisuutta, paikallista kulttuuria sekä hitaampaa nopeutta. Hitaassa muodissa pyritään löytämään tasapaino hitaiden luonnon rytmien, kulttuuriin liittyvien perinteiden sekä nopean kaupankäynnin ja muodin kesken. Hitaan muodin mukainen vaatemallisto perustuu hyvin suunniteltuihin, laadukkaisiin ja pitkäikäisiin vaatekappaleisiin. Hitaassa muodissa suositaan lähituotantoa, paikallisia markkinoita ja materiaaleja sekä vaalitaan paikallista kulttuuria, perinteisiä käsityötekniikoita ja muodin monimuotoisuutta. Vaatteiden tuotannossa pyritään läpinäkyvyyteen sekä laadukkaisiin suhteisiin ja pitkäaikaiseen sitoutumiseen eri sidosryhmien välillä.

Yhteenveto

Kestävän muodin periaate luonnonvarojen, veden, energian ja kemikaalien käytön vähentäminen koko vaatteen elinkaaren ajalta sekä ihmisten hyvinvoinnin vaaliminen. Varojen käyttöä voidaan suunnitteluvaiheessa minimoida materiaalivalinnoilla, vähentämällä vaatteen huollon vaikutuksia sekä edistämällä vaatteen pitkäikäisyyttä. Pitkäikäinen vaate on laadukas, helppo korjata, erikokoisille vartaloille mukautuva sekä ulkonäöltään ajaton, mutta kuitenkin muunneltavissa, jotta voidaan vastata muodille ominaiseen vaihtelun haluun. Hyvinvointi lisääntyy, kun perustarpeet täytetään sisäisillä keinoilla, kuten luovuudella ja osallistumisella. Osallistava suunnittelu mahdollistaa perustarpeiden täyttämisen sisäisiä keinoja käyttäen.

Loppujen lopuksi aika moni vaatteen vastuullisuuden osatekijä on siis sinun, vaatteen käyttäjän vallassa. Voin suunnitella vastuullisempia vaatteita ja jakaa neuvoja ja ohjeita, mutta valta päätöksistä on sinulla. Sinä myös päätät keneltä ja millaisen vaatteen ostat. Sinä päätät arvostatko ja rakastatko vaatteitasi ja pidätkö niistä huolta. Voin suunnitella paremmin hoidettavia vaatteita, mutta sinä päätät kuinka usein vaatetta peset. Sinun vallassa on myös jatkaako materia kierrossa. Jaksatko myydä vaatteen seuraavalle käyttäjälle tai kiikuttaa sen kierättettäväksi. Vastuullisuuteen tarvitaan kaikki osapuolet: vaatteen valmistaja, käyttäjä ja yhteiskunta.


LÄHTEET:

Armstrong, C. 2013. Product Service Systems Design Thinking for Sustainable Fashion. Teoksessa Niinimäki, K. (toim.) Sustainable Fashion: New Approaches. Helsinki: Aalto Yliopisto, 102-109.

Fletcher, K. 2014. Sustainable Fashion & Textiles: Design Journeys. London: Routledge. second edition.

Fletcher, K & Grose, L. 2012. Fashion & Sustainability: Design for Change. London: Laurence King Publishing Ltd.

Gwilt, A. 2014. A Practical Guide to Sustainable Fashion. London: Bloomsbury Publishing Plc.

Karell, E. 2013. Planned Continuity: Multi-­life Garments through Modular Structures & Supple-­ mental Services. Teoksessa Niinimäki, K. (toim.) Sustainable Fashion: New Approaches. Helsinki: Aalto Yliopisto, 110-123.

Niinimäki, K. 2011. From disposable to sustainable : the complex interplay between design and consumption of textiles and clothing. Helsinki : Aalto University. 

Paakkunainen, R. 1995. Vaatteiden ympäristöhaitat -­ miten suunnittelija voi vaikuttaa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B47. Helsinki: Erweko Painotuote Oy.

Saramäki, R. 2013. Hyvän mielen vaatekaappi. Atena Kustannus Oy.

Talvenmaa, P. 2002. Tekstiilit ja ympäristö. 2. uudistettu painos. Tekstiili-­ ja vaatetusteollisuus; Tekstiili-­ ja jalkinetoimittajat & Tekstiilikauppiaiden liitto.