M A T E R I A A L I T

TENCEL® REFIBRA (lyocell)

Tencel Refibra kangas on kudottua twilliä, joustamatonta kangasta, jossa on persikkaisen pehmeä pinta. Kauniisti laskeutuva kangas on samaan aikaan juhlava ja maanläheisen arkinen. Sen raaka-aineesta 30% on kierrätettyä, tekstiiliteollisuuden leikkuujätteistä peräisin olevaa puuvillaa, ja 70% puukuitua. Kangas on valmistettu Itävallassa.  Tencel on tunnultaan luonnonkuitujen kaltainen. Se tuntuu ihanan sileältä ihoa vasten ja hengittää hyvin. Se ei sähköisty tai tunnu hiostavalta. Se on myös vahva ja kestävä kuitu.

Lyocell eli Tencel® on muuntokuitu, jonka valmistusprosessi on viskoosia kehittyneempi sekä ympäristöystävällisempi. Viskoosin valmistuksessa käytetty ympäristölle haitallinen rikkihiili on Tencelissä korvattu NMMO-­liuoksella. Valmistusprosessi tapahtuu suljetussa kierrossa, jossa kemikaalit kierrätetään 99,5 % takaisin ja käytetään uudelleen ja uudelleen. Valmistusprosessi myös kuluttaa vähemmän vettä ja energiaa kuin muiden muuntokuitujen valmistus. Syntynyt jätevesi on vaaratonta, eikä prosessiin periaatteessa liity mainittavia ympäristöpäästöjä. Lyocell onkin ensimmäinen tekokuitu, joka on saanut EU:n ympäristömerkin. Lyocell peseytyy alhaisissa lämpötiloissa, joten sen pesuun kuluu siis myös vähemmän vettä ja energiaa.


LUOMUPUUVILLA COLLEGE
 JA PÖRRÖ-NEULOS

College-neulos ja pörröneulos ovat molemmat 100% GOTS sertifioitua luomupuuvillaa. College-neuloksen puuvilla on viljelty Turkissa ja se on neulottu kankaaksi Portugalissa. Paksun college-neuloksen nurja puoli on harjattu. Harjattu pinta tuntuu ihanan pehmoiselta ja lämmittää mukavasti.




PUUVILLASATIINI


Joustamaton keskipaksu puuvillasatiini on 100% puuvillaa. Puuvillasatiini on mukavan pehmeän tuntuinen ja kevyt kangas. Se kutistuu pesussa 1-3%. Kankaan alkuperämaa on Peru ja se on digipainettu Aitoolla.





BAMBUVISKOOSI  ja 

LYOCELL eli TENCEL®


Musta kangas on 100% Tencel popliinia, jossa on kaunis himmeä kiilto. Kuosilliset kankaat ovat 100% bambuviskoosia. Molemmat kankaat ovat ihanan sileää, kevyttä, ilmavaa ja hyvin laskeutuvaa joustamatonta kangasta. Bambuviskoosi ja Tencel ovat selluloosapohjaisia muuntokuituja. Ne eivät sähköisty tai tunnu hiostavilta. Kuidun pinta on erittäin tasainen, joten kangas tuntuu ihanan sileältä ja pehmeältä ihoa vasten. Viskoosilla on taipumus rypistyä ja se saattaa kutistua pesussa 5%. Tencel ei ole niin herkkä rypistymään ja se kutistuu pesussa vain 1-2%. Bambuviskoosin alkuperämaa on Kiina. Sen kuituraaka-aineena on bambukasvi, joka on FSC sertifioitua eli bambu on peräisin kestävästi hoidetuista ja käytetyistä metsistä. Kangas on digipainettu Hollannissa GOTS-sertifioiduilla väreillä. Tencel on Lenzingin valmistamaa. Sen raaka-aineena on eucalyptus.





MATERIAALIVALINTOJEN PERIAATTEET

MUOVITON - Käytämme kuitumateriaaleina ainoastaan luonnonkuituja tai kasviperäisiä muuntokuituja eli kankaissamme ei ole öljypohjaisia tekokuituja, kuten polyesteriä tai elastaania.

KIERRÄTETTÄVYYS - Käytämme kankaita, jotka on valmistettu yhdestä kuituraaka-aineesta.

MONIMUOTOISUUS kuituvalinnoissa - puuvillaa, lyocellia, pellavaa, hamppua

LAADUKAS, vesipestävä kangas, joka näyttää ja tuntuu ihanalta.


MATERIAALIVALINTOJEN TAUSTAA

Yhtä selkeästi parempaa, vastuullisen muodin mukaista kuitua ei ole olemassa. Myöskään luonnonkuiduista valmistetut tekstiilit eivät ole sen ympäristöystävällisempiä kuin tekokuiduista valmistetut. Molemmilla on oleellisia vaikutuksia ympäristön kannalta ja molempia kuituryhmiä tarvitaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Oleellisinta on valita vaatteen käyttötarkoitukseen parhaiten sopiva pitkäikäinen ja laadukas materiaali, joka on tulevaisuudessa mahdollista kierrättää.

Lue alta tiiviimpi versio materiaaleista tai hyppää blogin puolelle, josta löytyy laajempi kirjoitus vastuullisen muodin mukaisista kuiduista ja kankaista.

Monimuotoisuus kuituvalinnoissa

Ekologisuuden kannalta on hyvä suosia monimuotoisuutta kuituvalinnoissa. Vain muutamaan kuituun keskittyminen kärjistää niiden viljelyyn ja tuotantoon liittyviä haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi puuvillaa viljellään suuren kysynnän vuoksi sellaisissa paikoissa, jonne se ei sovi, mikä aiheuttaa ongelmia. Siksi Vuurranin vaatteissa tullaan käyttämään monipuolisesti myös muita uusiutuvia kuituja, kuten lyocellia, pellavaa tai hamppua.

Puuvillan tehoviljelyssä käytetään paljon vettä, lannoitteita sekä ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisia torjunta-aineita. Tavoitteenamme on jatkossa käyttää vain GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa, sillä luomupuuvillan viljelyssä ei käytetä haitallisia keinotekoisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Luomupuuvillan viljely vaatii kuitenkin vettä edelleen paljon. Pellavan ja hampun viljelyn ympäristövaikutukset ovat puuvillaan verrattuna vähäisemmät, sillä ne eivät juuri vaadi torjunta-aineita, lannoitteita tai kastelua. Niitä voidaan myös viljellä viileämmässä ilmastossa ja karuimmissa olosuhteissa sekä ruokatuotantoon kelpaamattomilla mailla. Hamppu ja pellava vaativat kuitenkin monivaiheisen käsittelyn kasvista langaksi, mikä kuluttaa energiaa ja kemikaaleja. Mallistossa ei vielä ole pellavasta tai hampusta tehtyjä vaatteita, mutta protoja näistä materiaaleista on jo tehty ja ne ovat koekäytössä tällä hetkellä.

Bambu ja eucalyptus ovat nopeakasvuisia lajeja. Niiden viljely ei vaadi kastelua, lannoitteita tai torjunta-aineita. Ne tuottavat enemmän kuituraaka-ainetta hehtaaria kohden kuin puuvilla. Kasvi- tai puuaines jalostetaan puunjalostustehtailla liukoselluloosaksi, josta itse kuitu valmistetaan viskoosi-, modaali-, kupro- tai lyocell-menetelmällä. Bambuviskoosia valmistetaan ns. perinteisellä viskoosimenetelmällä, jossa merseroitu ja esikypsytetty liukoselluloosa liotetaan lipeään rikkihiilen avulla. Saatu kehruuliuos puristetaan kehruusuulakkeiden läpi kehruukylpyyn ja jähmetetään. Valmistusprosessi vaatii runsaasti vettä ja energiaa sekä monia vaarallisia kemikaaleja. Lisäksi tuotannosta saattaa aiheutua huomattavia päästöjä ilmaan ja vesistöihin, jotka käsittelemättöminä voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle. Kasvina bambu on mitä ekologisin, mutta viskoosin valmistusprosessi on ympäristön kannalta kyseenalainen valinta. Tavoitteenamme onkin korvata bambuviskoosi Tencelillä, heti kun löydämme digipainoon soveltuvan kankaan.

Tencel® eli lyocell on muuntokuitu, jonka valmistusprosessi on viskoosia kehittyneempi sekä ympäristöystävällisempi. Tencel on tunnultaan luonnonkuitujen kaltainen. Se tuntuu ihanan sileältä ihoa vasten ja hengittää hyvin. Se ei sähköisty tai tunnu hiostavalta. Se on myös vahva ja kestävä kuitu. Viskoosin valmistuksessa käytetty ympäristölle haitallinen rikkihiili on Tencelissä korvattu NMMO­liuoksella. Valmistusprosessi tapahtuu suljetussa kierrossa, jossa kemikaalit kierrätetään 99,5 % takaisin ja käytetään uudelleen ja uudelleen. Valmistusprosessi myös kuluttaa vähemmän vettä ja energiaa kuin muiden muuntokuitujen valmistus. Syntynyt jätevesi on vaaratonta, eikä prosessiin periaatteessa liity mainittavia ympäristöpäästöjä. Lyocell onkin ensimmäinen tekokuitu, joka on saanut EU:n ympäristömerkin. Lyocell ei vaadi valkaisua, ja se värjäytyy helposti sekä peseytyy alhaisissa lämpötiloissa. Sen pesuun kuluu siis myös vähemmän vettä ja energiaa.

Mikromuovit - öljypohjaisten tekokuitujen ongelma

Synteettisten kuitujen, kuten polyesterin, polyamidin, akryylin ja elastaanin, tuotanto ei vie paljon vettä, mutta niiden tuotantoon tarvitaan huomattava määrä uusiutumattomia luonnonvaroja, erilaisia kemiallisia yhdisteitä ja energiaa. Ongelmallista on myös tuotannosta aiheutuvat päästöt veteen ja ilmaan sekä öljypohjaisten synteettisten kuitujen hajoamattomuus luonnossa.

Vaatteista irtoaa mikrokokoisia muovihiukkasia pölynä ilmaan sekä vesistöihin pesuveden mukana. Jätevedenpuhdistamot eivät tällä hetkellä pysty poistamaan mikromuoveja jätevesistä niiden pienen koon takia. Öljypohjaiset muovit eivät hajoa luonnossa ja ne aiheuttavat ongelmia luonnonkierrossa. Vesistöissä ne kerääntyvät vesieliöihin. Muovi ei ole myrkyllistä, mutta mikromuovihiukkaset sitovat itseensä ympäristömyrkkyjä, jotka päätyvät hiukkasten mukana vesieliöihin ja lopulta ihmiseen.

Parhaimmillaan kehittyneimmät, muun muassa urheiluvaatetuksessa käytetyt, polyesterilaadut ovat kevyitä, kestäviä sekä helppohoitoisia, sillä ne kuivuvat nopeasti, eivätkä rypisty. Pahimmillaan halvat ja heikkolaatuiset tekokuidut, kuten akryyli, ovat muovisen tuntuisia, hiostavia ja nyppyyntyvät helposti.

Kehittyneiden polyesteri- ja nylonlaatujen käyttö urheiluvaatteissa ja uima-asuissa on mielestäni perusteltua. Näiden kuitujen hengittävän rakenteen ja alhaisen kosteudenimukyvyn takia, ne siirtävät tehokkaasti kosteuden pois iholta, kuivuvat nopeasti ja tuntuvat mukavilta, vaikka hikoilu on urheilusuorituksen aikana voimakasta. Alhaisen kosteudenimukyvyn takia pelkästä polyesteristä tai nylonista valmistetut vaatteet saattavat kuitenkin tuntua hiostavilta. 

Alusvaatteissa, kuten aluspaidoissa, legginseissä, alushousuissa ja rintaliiveissä, elastaanin käyttö taas on perusteltua paremman käyttömukavuuden takia. Arjen käyttövaatteissa ei kuitenkaan ole tarvetta käyttää polyesteriä, elastaania tai muita öljypohjaisia synteettisiä kuituja. Arkikäytössä ei yleensä hikoilla niin voimakkaasti, että tarvitaan synteettisten kuitujen kykyä siirtää kosteutta pois iholta. Siksi käytän vaatteiden kuitumateriaaleina ainoastaan luonnonkuituja tai kasviperäisiä muuntokuituja. Sen lisäksi, että öljy on uusiutumaton luonnonvara, aiheuttaa tekokuitujen hajoamattomuus luonnossa vakavaa haittaa.  Varsinkin usein pestävien vaatteiden kohdalla on hyvä välttää öljypohjaisten synteettisten kuitujen käyttöä.

Kierrätettävyys = Ei sekoitteille

Jotta vaate on mahdollista ja järkevää kierrättää teollisesti, kankaissa ei pidä sekoittaa öljypohjaisia synteettisiä kuituja sekä luonnosta peräisin olevia kuituja keskenään. Lisäksi kankaat on suositeltavaa valmistaa yhdestä kuituraaka-aineesta. Kun vaate valmistetaan esimerkiksi 100% polyesteristä tai 100% nylonista, se on mahdollista kierrättää kemiallisesti monia kertoja uuden veroiseksi laadun heikkenemättä.

Kun vaate taas valmistetaan villasta tai kasviperäisestä materiaalista - kuten puuvillasta, hampusta, pellavasta, viskoosista tai Tencelistä - se on kierrättävä mekaanisesti. Mekaanisessa menetelmässä, kangas revitään kuiduksi. Mekaaninen kierrätys heikentää kuidun laatua, sillä se lyhentää kuitupituutta. Nykyisin mekaanisesti kierrätetty kuitu päätyy usein suoraan halvaksi tuotteeksi, kuten eristeeksi tai täytemateriaaliksi, ennen koko arvon hyödyntämistä. Kuitujen kierrätys ei siis ole ratkaisu pikamuotiongelmaan. Kankaat ja vaatteet tulisi suunnitella mahdollisimman pitkäikäisiksi, jotta ne säilyvät mahdollisimman pitkään kierrossa. Elastaania sisältäviä vaatteita ei pysty kierrättämään mekaanisesti. Muut synteettiset tekokuidut on kyllä mahdollista kierrättää mekaanisesti, mutta ne on edullisempaa pitää omassa kierrossaan.

Tällä hetkellä on kehitteillä useampikin menetelmä, jossa kasvipohjaiset materiaalit, kuten paperi-, vaate- tai leikkuujäte, pystytään liuottamaan uudelleen selluksi ja käyttämään muuntokuitujen raaka-aineena. Tällöin valmis kuitu on uuden veroista. Näyttää siltä että nämä menetelmät pystyvät erottelemaan sellumassasta myös elastaanin ja osan öljypohjaisista tekokuiduista, mutta nämä menetelmät ovat vasta kehitteillä.

Synteettiset kuidut voidaan kierrättää sulattamalla tai pilkkomalla kemiallisesti polymeereiksi. Synteettisistä kuiduista polyesteri ja nylon on nykytekniikalla mahdollista kierrättää kemiallisesti monia kertoja uuden veroiseksi laadun heikkenemättä. Kemiallinen kierrätys vie sulattamista enemmän energiaa, mutta kuitu on puhtaampaa ja parempilaatuista. Sulattamalla kierrätetty kuitu saattaa sisältää epäpuhtauksia ja haitallisia aineita, eikä ole niin hyvälaatuista. Kun vaate valmistetaan kokonaan vetoketjua ja logolappuja myöten esimerkiksi polyesteristä, se on mahdollista helposti kierrättää kemiallisesti.

To do -listallani on lisätä kierrätyskuitujen käyttöä. Koska en halua käyttää mallistossa öljypohjaisia kuituja, on vaihtoehtoja vielä vähän saatavilla. Esimerkiksi mekaanisesti kierrätettyyn puuvillaan lisätään polyesteriä, jotta laatu olisi parempi. Malliston kankaissa on tällä hetkellä yksi kierrätyskangas. ReFibra niminen kangas on lyocellia, jossa on puukuidun lisäksi käytetty raaka-aineena tekstiiliteollisuuden leikkuujätteistä peräisin olevaa puuvillaa. Koska leikkuujäte on käytetty lyocellin raaka-aineena, eikä kierrätetty mekaanisesti, on kuidun ja kankaan laatu hyvä.

Vesipestävä kangas, joka näyttää upealta ja tuntuu ihanalta

Kun valitsen sopivaa kangasta, mietin millainen materiaali sopii parhaiten kyseisen vaatekappaleen käyttötarkoitukseen. Tämän jälkeen ostan prototyöskentelyä varten pienen erän, josta ompelen protokappaleen. Otan protokappaleen testikäyttöön ja tutkin miten kangas kestää pesua ja käyttöä. Arjen käyttövaatteiden tulee olla vesipestäviä, jotta niitä ei tarvitse kiikuttaa kemialliseen pesuun. Esimerkiksi silkki olisi verrattain ympäristöystävällinen ja ihana materiaali, mutta se on kuitenkin hankalasti huollettava ja herkkä materiaali. Tencelissä on samaa ylellisen pehmeää tuntua kuin silkissä sekä kaunis laskeutuvuus, mutta se ei ole niin arka materiaali kuin silkki, vaan kestää käyttöä ja pesua paremmin.

Kestävän muodin kannalta värjäys on ympäristöä rasittava prosessivaihe, jonka käyttöä tulee harkita. Värien käyttö on kuitenkin vaatteen ulkonäön kannalta niin tärkeää, että en ole halunnut niistä luopua. Vuurranin kuosit painetaan digitaalisesti. Digitaalisessa mustesuihkupainossa kuluu rotaatiopainoon tai liemivärjäykseen verrattuna vähemmän vettä, energiaa, kemikaaleja ja väriaineita.